Ostoskori
Ostoskorissa ei ole tuotteita

Juuret 4/2009

Vuoden viimeinen Juuret-julkaisu pitäisi kulkeutua lukijoillemme uudenvuoden viikolla tai heti sen jälkeen postin kulusta riippuen. Normaalia tuhdimpi - 84-sivuinen julkaisu, joka on höystetty runsaalla kuvamateriaalilla, sekä lukuisilla kirjoittajilla, päättää onnistuneesti kuluneen vuoden. Tuhdin julkaisun myötä haluamme kiittää yhdistyksen ja kirjoittajien toimesta kaikkia sukututkimuksen ja historian ystäviä kuluneesta vuodesta.


Sisältö:

Matti J. Kankaanpää: Kätkänjoki ja Mattinen

Eteläpohjalaisissa Juurissa asutuksen levittäytymisestä on tarkasteltu ensisijaisesti sisäisenä tapahtumana ja savolaisten levittäytymisestä Pohjanmaan rajoille on jäänyt vaille huomiota. Nyt julkaistava artikkeli paneutuu alueemme savolaisasutukseen, esimerkkinä Kätkänjoen Mattinen, johon on löydettävissä myös uutta tietoa.


Kimmo Kemppainen: Toralan Valpuri Juhontyttären syntyperä

Ilmajoen Toralan miniän syntymäkoti ei selviä kirkollisista lähteistä, vaikka ajankohta huomioiden näin pitäisi olla. Artikkelissa Valpurin ongelma ratkeaa ja avaimena on varsin epätavallinen lähde – kontribuutioluettelo.


Matti Lehtiö: Muuttuva jokiympäristö

Eteläpohjalaiset Juuret julkaisun palstoilla on muutamin kerroin sivuttu jokien vaikutusta alueemme asutushistoriaan. Artikkelissa tutustutaan aiheeseen sellaisella ajanjaksolla, josta on olemassa asiaan liittyviä asiakirjoja niin tulvavesien pois huuhtomista viljelyksistä, jokien liettymisistä, koskien ikuisista karikko-ongelmista, kun jokeen vajoamista asuinrakennuksista ja pelloista. Pääasiassa 1600-luvulle sijoittuvan asiakirja-aineiston tueksi esitellään vielä näiden vanhojen tapahtumien nykypäivänäkin näkyvät jäljet niin Peräseinäjoella, Ilmajoella, Nurmossa kuin Laihialla.


Hillevi Tyni: Sahamieheksi Suorsaluomalle

Härmän Vuoskosken Myllymäen uudistaloon saapuu 1772 viljelijöiksi Yrjänä ja Priitta monilapsisen katraan kanssa. Perheen vanhempien taustat ovat olleet ongelmalliset. Taustoihin on kuitenkin saatu selvyyttä. Yrjänän ja Priitan taustoissa liikutaan Uudessakaarlepyyssä Juuttaalla ja Lappajärvelle.


Matti Lehtiö: Ylistaron Hahkala ja Oravaisten Perus

Ylistaron 1700-luvulla perustetun Hahkalan asukkaisiin olemme tutustuneet jo aikaisemminkin, mutta tässä täydennysosassa tutustutaan uudistalon ensimmäiseen raivaajaperheeseen ja heidän yhteyksiinsä Oravaisten Peruksen talon asukkaisiin, sekä Ylistaron Tiger – nimisen sotilasruodun edustajiin.


Liisa Ruismäki: Myöhään asutettu Kauhajoki

Artikkelissa tutustutaan Kauhajoen varhaiseen asutukseen, runsaan karttamateriaalin avulla.


Markku Pihlajaniemi: Jalasjärven Jokipii

Perustutkimus Jalasjärven yhden vanhimman talon asukkaista aina 1500-luvulta 1700-luvun alkuun. Jokipiin asukkaiden yhteydet näyttävät painottuvan tiiviisti vanhan Ilmajoen pitäjän alueelle. Yhteyksiä solmitaan mm. Rinta-Nikkolaan, Antilaan, Petäykseen, Kihniään, Krekolaan, Nisulaan, Ikkelään, Pentimäkeen jne.


Irja Hirsivaara: Ilmajoen kolmen Fossilan asukkaita

Juuret julkaisussa on jo aikaisemmin käsitelty Fossin talon asukkaita, päätyen viimeiseen yhtenäisen Fossin isäntäpariin Juho Jaakonpoikaan ja Maria Sipintytäreen. Tässä artikkelissa jatketaan talon asukkaiden esittelyä, tutustumalla Juhon ja Marin lapsiin ja heidän vaiheitaan, sekä talon jakautumista kolmeksi erilliseksi savuksi.


Kari Kallio-Könnö: Martti Pentinpojan syntyperä

Kauhajoen Marttilan perustajasta Martti Pentinpojasta tiedetään ainoastaan se tosiasia, että hän oli Turjan talon vävy. Muuta selkeää asiakirjatodistetta hänen taustastaan ei ole löydetty. Artikkelissa lähestytään ongelmaa aihetodisteiden valossa ja rakennetaan päätelmäketjun avulla ratkaisuehdotus Martin todennäköisestä syntymäkodiksi.


Matti Lehtiö: Kauhavalaisverta Isonkyrön raitille

Isonkyrön Valtaalan kylän Kallion talon isonvihan jälkeisen perheen edustajiin on Eteläpohjalaiset Juuret julkaisussa tutustuttu useammankin kerran, ensisijaisesti sen talon isännän sukujuuriin ja osaan perheen lapsista. Perheen emännän sukujuuret ovat kuitenkin olleet tähän saakka tuntemattomat. Uusi tieto johdattaa meidät Kauhavalle ja samalla varmistuu Kallion emännän veljeksi arvellun Soinin talon isännän sukujuuret. Esiin tulleet asiakirjat ratkaisevat myös yhden Kallion perheen ”kadonneen” lapsen myöhemmät vaiheet, jotka kiertyvät Vähäänkyröön ja yhdistyvät Tillwiz sotilassukuun.


Jouko Niemelä: Sotilassuku Possén

Turkulaissyntyinen Henrik Possén osallistuu Suuren Pohjan sodan taisteluihin ja rauhanteon jälkeen asuu useissa Satakuntalaisessa pitäjässä. Henrikin suku alkaa kuitenkin laajentua ja levitä laajalle alueelle seuraavissa sukupolvissa. Osansa tästä leviämisestä sai myös oma alueemme. Suvun jälkeläisiä asui jo kolmannessa sukupolvessa Kauhajoella, Kauhavalla, Ilmajoella, Mustasaaressa ja Laihialla. Artikkelissa käydään lävitse itse Henrikin syntyperää, ja hänen jälkipolvia normaalia laajemmassa mittakaavassa.


Matti Lund: Laihian Kupparlan Finnilänmäen asutus

Laajassa kyläartikkelissa käydään Laihian Kupparlan kylän Finnilänmäellä sijainnutta asutusta vanhimmasta veroluetteloista alkaen ja erityisesti Finnilän talon ja suvun kannalta.


Matti Lehtiö: Rahikka

Rahikan talo sijaitsee Vähänkyrön Kuuttilan kylän alaosassa, liki Krekilän kylää, johon se aluksi on verokirjoissa merkitty. Alun perin kohtuullisen tiukkalinjaiseksi perussukuesittelyksi tarkoitettu tutkielma koki loppuvaiheessaan merkittäviä tiedonlisäyksiä, jonka johdosta se paisui normaalia laajemmaksi. Normaalin omaan kotipitäjään tapahtuneita yhteyksiä löytyy mm. Kestin ja Tapoilan kylän Finnin taloista. Vähänkyrön ulkopuolisia yhteyksiä puolestaan löytyy Laihian Filppulasta, Isonkyrön Napuen kylän Juupelista (nykyinen Sippola), Yryselän Hurrista ja Kylkkälän Keosta, sekä Vöyrin Kjerppen talosta.


Markku Pihlajaniemi: Matti Erkinpoika Nurmon Soinilasta

Artikkelissa tutustutaan nurmolaisen Matti Soiniin ja hänen perheeseensä, sekä lasten jälkipolviin runsaan perheen elämänmenoa kuvaavan käräjämateriaalin välityksellä.

Tuotenumero: 166
Varastossa: 33
Hinta: 3 €/ (sis. alv 0%)
Lukumäärä: