Ostoskori
Ostoskorissa ei ole tuotteita

Juuret 1/2009 (LOPPUUNMYYTY)

Julkaisu on loppuunmyyty, mutta voit lukea sen Eteläpohjalaiset Juuret ry:n nettisivuilta:

http://www.etelapohjalaiset-juuret.fi/files/epjuuret_1_2009_.pdf


Vuoden 2009 ensimmäinen julkaisu sisältää perinteiseen tapaan suku- ja asutushistoriaselvityksiä, joista paljastuu hyvin laajoja sukuverkostoja. Onkin todennäköistä, että lähes jokainen eteläpohjalaisia juuria omaava henkilö pystyy yhdistämään itsensä johonkin nyt eri artikkeleissa esiintuotuihin henkilöihin tai sukuihin. Sisällön monipuolisuutta on lisäksi pyritty perinteiseen tapaan värittämään myös muunlaisille historiallisilla artikkeleilla ja pienoistutkimuksilla.


The first issue of 2009 traditionally includes accounts of lineage- and settlement histories, which will expose some very large family line networks. It is highly likely that almost every person possessing Ostrobothnian roots may find connections to some of the figures or families discussed in the various articles below. The contents of this issue have been enhanced by inclusion of other type of historical articles and small scale research papers also.



Matti Lehtiö; Ripaus sivistystä — Laurentius Petri, s.4

Isonkyrön pitäjänapulaisena vuonna 1628 aloittanut Laurentius Petri Vasensis jätti jälkeensä lapsia, jotka jatkoivat sukua, maallistuivat ja asettuivat asumaan Kyrönmaalle. Vaikka suvun jälkeläisiä ei tiedetä enää isonvihan jälkeen, mahdollisuus tähän on kuitenkin olemassa. Talonpoikaistuneet pappissuvun jälkeläiset ovat kuitenkin mielenkiintoinen osa Kyröläistä talonpoikais- ja pappishistoriaa.


Matti Lehtiö; A Handful of Enlightenment - Laurentius Petri, page 4

Laurentius Petri Vasensis, who started out in the year 1628 as an assistant to the parish of Isokyrö, fathered children whom settled down to Kyrönmaa, regenerated and got secularised. Although no descendants of that line are known after Isoviha, there is a possibility to that to exist. Secularised descendants to such priestly lineage are nevertheless an interesting part of the history of farming and of clergy in Ostrobothnia.


Matti Lehtiö; Latvatalo — talo kylän latvassa, s.7

Artikkeli tutustuttaa lukijat Ylistaron Topparlan kylän Latvatalon talon asutushistoriaan 1600-luvulta 1700-luvun alkuun. Latvatalo on yksi harvinainen 1600-luvulla Kyrönmaalle syntynyt uudistalo, jonka perustamishistoria avautuu artikkelissa.


Matti Lehtiö: Latvatalo - A House at the top of the Village, p.7

The article makes the readers familiar with the settlement history of the house of Latvatalo from Ylistaro`s village of Topparla even from the 17th century to the beginning of the 18th. Latvatalo is one of the rare 17th century settlement estates of Kyrönmaa which story of origin is revealed in the article.


Matti Lehtiö Nuijapäällikkö Perttu Palon arvoitus, 9

Useat arvovaltaiset ammattitutkijat ovat pohtineet nuijapäällikkö Perttu Palon ikää, tullakseen siihen tulokseen, että oli olemassa kaksi samannimistä henkilöä, joista vanhempi oli nuijapäällikkönä tunnetun Perttu Palon isoisä. Pohdinnat ovat saaneet alkunsa siitä, että tutkijoiden mielestä Perttu Palon esiintyy liian pitkän ajan veroluetteloissa, aina 1540-luvulta, pitkälle 1600-lukua. Onko kysymyksessä kuitenkin vain muutamien varhaisempien veroluettelotietojen väärinymmärretty tulkinta, siihen pyritään ottamaan kantaa tutkielmassa ja rajaamaan nuijapäällikön todennäköinen elämänkaari.


Matti Lehtiö: Vexed Question of The Mace Rebel Leader Perttu Palo, p.9

Several professional historians of prestige have pondered upon the problematic issue regarding mace rebel leaders Perttu Palo´s age, and they have come to a conclusion that there were two different persons with the same name: the older of whom was the grandfather ot the mentioned leader. These ponderings began when researchers proposed that the name Perttu Palo figures far too long a time in the taxregisters of the period, even from 1540 all the way up to the seventeenth century. But whether this is only due to misinterpretation of earlier times´registers or not, is discussed in the this treatise that also attempts to define the propable life span of the the fore mentioned mace rebel leader.


Markku Pihlajaniemi; Spitaali eli lebra Etelä-Pohjanmaalla, s.13

Asiakirjat tietävät kertoa spitaalia esiintyneen Suomessa jo 1300-luvulta alkaen. Eteläpohjanmaallakin tauti oli tuttu ja siihen sairastuneita suljettiin Kruunupyyn hospitaaliin. Artikkelissa tarkastellaan mitä se merkitsi sairastuneelle ja hänen lähiomaisille monipuolisen ja kattavan asiakirja-aineiston kautta.


Markku Pihlajaniemi: Leprosy or Leper in the South-Ostrobothnia, p.13

Documents tell us that leprosy occured in Finland already from the time of the 1300s. This disease was common in South-Ostrobothnia also and people affected by it were confined inside a certain hospital in Kruunupyy. The article examines, through an extensive and many-sided documentation, what it meant for those taken ill and their families.


Irja Hirsivaara; Kahman isäntiä, poikia ja tyttäriä, s.18

Artikkelissa tutustutaan Ilmajoen Palon kylän Kahman talon asukkaisiin 1500-luvulta pitkälle 1700-lukua. Sukulaisuussuhteita tulee esiin mm. Ilmajoen pitäjän Nikkolan, Myllärin ja Rannon sukujen lisäksi Härkösen sukuun Alavudelta ja Isonkyrön Orismalan kylän Katilaan.


Irja Hirsivaara: Patriarchs, Sons and Daughters of Kahma, p.18

Here the readers are familiarized with the inhabitants of the house of Kahma from the village of Palo in Ilmajoki from the sixteenth century far into the eighteenth. Kinship relations feature for example with such clans from the parish of Ilmajoki as the Nikkola, Mylläri and Ranto as well as with the line of Härkönen from Alavus and Katila from Orismala in Isokyrö.


Matti Lehtiö; Vähä-Palon isäntiä — oikein/väärin, s.23

Isonkyrön Vähä-Palon tilalle on myönnetty 1600-luvun loppupuolelle ulottuva sukutilakunniakirja. Sukutilakunniakirjan henkilönimistö on oikein, mutta omistussuhteitaan siinä on kuitenkin isoja puutteita. Pienoistutkielmassa pyritään rakentamaan oikea, talon omistukseen perustuva isäntäluettelo.


Matti Lehtiö: Patriarchs of Vähä-Palo - right/wrong, p.23

The house of Vähä-Palo in Isokyrö has been awarded a family farm certificate of honour, reaching as far back in time as the latter 1600s. The nomenclature of this certificate is correct but there is a quite substantial set of deficiency concerning the ownership relations. The small scale research here attempts to reconstruct the correct list of the patriarchal masters of Vähä-Palo, based on house ownership.


Matti Lund; Veikkaalan Bergin laihialaiset, s.24

Artikkeli sisältää suuren määrän erilaisia sukuyhteyksiä, joiden perustana ja artikkelin lähtökohtina esittäytyvät Mustasaaren Veikkaalan kylän Bergin talo ja sen asukkaat. Molemmin suuntaista suku- ja omistusmuutosta saadaan aikaan Laihian Kallion suvun ja talon asukkaiden kanssa. Näistä aineksista pitkälle 1700-lukua ulottuvat sukuselvitykset poikivat lukuisien Mustasaaren ja Laihian sukujen lisäksi yhteyksiä myös Vähäänkyröön.


Matti Lund: People of Veikkaala´s Berg, p.24

The article contains a large amount of different clan relations, the base of which, and the point of departure of the text, is shown to be the house of Berg and its dwellers in the village of Veikkala in Mustasaari. Reciprocal exchange of family- and ownership relations is examined between the forementioned house and the clan of Kallio from Laihia. These ingredients of kinship surveys, reaching back deep into the eighteenth century, will expose connections of blood through a wide variety of families from Mustasaari, Laihia and, even, Vähäkyrö.


Kimmo Kemppainen; Haapojan sukua, s.38

Ylihärmän Haapojan talo perustetaan 1600-luvulla. Artikkelissa seurataan talon asukkaiden vaiheita 1700-luvulle saakka. Haapojan asukkaat solmivat sukusiteitä Lapuan alueella mm. Lööparin, Yliselän, Kojolan, Takalan, Pernojan ja Järven sukujen kanssa. Sukuun liittyy avioliiton sitein myös vävyjä ja miniöitä myös runsaasti kauempaa. Ytterjepon Bärsin, Kuortaneen Herojan, Isonkyrön Palonkylän Luoman ja Ylistaron Poutun, Topparin ja Iivarin sukujen kautta.


Kimmo Kemppainen: Stock of Haapoja, p.38

The House of Haapoja in Ylihärmä is founded in the1600s. The article follows the paths of the inhabitants of the said house all the way to the 1700s. The people of Haapoja are seen to be making family bonds in the region of Lapua between the clans, for example, of Lööpari, Yliselän, Kojola, Takala, Pernoja, and Järvi. Further sons and daughters of law are introduced into the mix from much farther away: via such stocks as Bärs from Ytterjepon, Heroja from Kuortane, Luoma from Palonkylä in Isokyrö and through the clans of Pouttu, Toppari and Iivari from Ylistaro.


Matti Lehtiö; Pyhitetyt paikat — osa omistuskulttuuriamme, s.42

Suomalaisessa paikannimistössä pyhä – alkuinen nimistö on yleistä. Suomalaiseen paikannimistöön on antanut merkittävän lisän myös ruotsinkielen pyhää merkitsevä helig – sana, erityisesti vanhan Kyrön-pitäjän alueella. Tutkielmassa tutustutaan tähän ruotsinkielen pyhää – merkitsevästä sanasta lainautuneeseen paikannimistöön.


Matti Lehtiö: Sacred Nomenclature - part of our cultural possession, p.42

In the Finnish locational nomenclature a prefix of pyhä features abundantly. This nomenclature has received also a significant addition through an equvalent prefix in Swedish of helig, meaning "sacred" - especially found in the area of the old, great parish of Kyrö. This research paper concentrates on the locational nomenclature derived from the mentioned Swedish prefix.


Hillevi Tyni; . Monta sukua Hirsimäessä, s.43

Artikkelin otsikko jo kertoo ongelmallisesti tutkimuskohteesta, vaikka Kauhavan Hirsimäen asutushistoria ei ole kovin pitkä. Talon asukkaisiin tutustuessa, näyttää siltä, ettei sellaista sukua Kauhavalla ole olemassa, joka ei jollain tavoin olisi yhteydessä Hirsimäen asukkaisiin. Hirsimäen asukkailla oli sukulaisuussuhteita laajemmallekin alueelle. Yhteyksiä löytyy mm. Lappajärvelle, Kuortaneelle ja Jepualle.


Hillevi Tyni: Many Stocks From Hirsimäki, p.43

The title already refers to the problems inherent in the topic, even though the settlemental history of Kauhava´s Hirsimäki is not especially long. As we qet acquainted with some characters of the said house, it seems increasingly so that there are not many families in Kauhava with at least some connection to the inhabitants of Hirsimäki. These people had kinship relations even to much wider geographical area. As an example, some relations are found that point to Lappajärvi, Kuortane and Jepua.


Markku Pihlajaniemi; Oppaan uudistila ja Juho Eskonpoika, s.52

Kurikkaan 1600-luvun puolivälin jälkeen syntyneen Oppaan tilan asukkaat ennättivät jo 1600-luvulla aikaan saada jälkipolvia kiinnostavan värikkään historian. Oman lisävivahteen monivivahteiseen tarinaan tuo Yläjärven kappalaisen Laurentius Forlundin tyttären avioituminen sukuun. Yhteyksiä Oppaan asukkaat solmivat mm. Kurikan Nikkolaan ja Homiin, Jalasjärven Lammiin ja Korkiakoskeen, sekä Kurjenkylän Kurkeen.


Markku Pihlajaniemi: Settlement Farm of Opas and Juho Eskonpoika, p.52

A settlement farm by the name of Opas was founded in Kurikka during the mid 1600s, and its people manage to create quite an interesting history for the posterity to study. Some further flavour is added to the story by the marriage of a daughter of Ylöjärvi`s assistant priest Laurentius Forlund to the house of Opas. Further relations of kinship were kindled with, for example, Nikkola and Homi in Kurikka, Lammi and Korkiakoski in Jalasjärvi and Kurki in Kurjenkylä.


Matti Lehtiö; Taipumattomat Taittoset, s.58

Artikkelissa tutustutaan Vähänkyrön Kuuttilan kylän Taittosen taloon, ja sen asukkaisiin 1500-luvulta 1700-luvun alkuun saakka. Artikkelissa selviää myös talon yllätyksellinen alkuperäisempi nimi. Toinen asiakirjoista selviävä salaisuus koskettaa kaikkia Taittosen suvun laajalle levinneitä nykyisiä jälkeläisiä, miten suhtautua spitaalia sairastaneeseen esi-isään?


Matti Lehtiö: The Unbendable Stock of Taittonen, p.58

The article familiarizes itself with the house of Taittonen, and its inhabitants from the sixteenth to the beginning of eighteenth century, in the village of Kuuttila in Vähäkyrö. The text also reveals the surprising earlier name of the house. Another finding from the old documents may concern all present day members of this lineage that has spead far and wide, namely, how to deal with a forefather contaminated by leprosy?


Matti Lehtiö; Piittarin piitalla, s.62

Vähänkyrön Kuutilan kylässä sijaitsi 1500-luvulla nimeltä mainittu Piittarin talo. Pienoistutkielmassa perehdytään talon nimen salaisuuksiin.


Matti Lehtiö: Piittari`s piitalla, p.62

There was a house of Piittari in the village of Kuuttila in Vähäkyrö, mentioned by its name in certain documents dating from the sixteenth century. This small scale research paper concentrates on the secrets of the house name.


Matti Lehtiö; Saarenpään Kaisan kadonnut talo, s.64

Vähänkyrön Saarenpään kylässä sijaitsi vielä 1600-luvun alkupuolella aivan pieni, leskiemäntä Kaisan hallinnassa oleva talo. Artikkelissa tutustutaan, mikä oli autioituneen tilan maiden kohtalo ja miten jo useita vuosikymmeniä hävinneenä ollut talo yritettiin perustaa uudelleen.


Matti Lehtiö: The Vanished House of Kaisa of Saarenpää, p.64

In the village of Saarenpää of Vähäkyrö there existed even at the start of the 1600s a little house governed by widowed wife Kaisa. This article examines the fate of the vanhished house and its lands and how attempts were made to reconstitute an already decades ago abandoned house again.


Matti Lehtiö; Lottila paljastaa salaisuuksiaan, s.66

Ylistaron kappalaisen tila Ookila omaa mielenkiintoisen perustamishistorian, jossa jo muinoin hävinneen Lottila – nimisen tilan tilukset kasataan uudelleen yhteen, perustaksi kappeliseurakunnan sielunpaimenen uudeksi asuinpaikaksi. Veroluetteloista kauan poissa olleen Lottilan tilusselvitysten käsittelyssä tulee esiin tietoja, joiden avulla pystytään selvittämään talon alkuperäisten asukkaiden nimiä ja jo hävinneen talon torppariasutusta. Vertaamalla asiakirjatietoja samanaikaisiin veroluetteloihin, voidaan selvittää samalla Lottilan perustajien syntymäkoti ja tarkentaa heidän avullaan Ylistaron Kylänpään alueen asutushistoriassa.


Matti Lehtiö: Lottila Reveals Its Secrets, p.66

Ylistaro´s assistant priest had an estate of Ookila with an interesting residential history in which an already vanished Lottila-named house is reconstituted again and its lands gathered together anew for the residence of the county´s new priest. Long out of tax-registers Ookila estate is reviewed and thus found new information, by means of which it is possible to find out some names of the original settlers as well as the anciently vanished house´s adjacent crofters´

settlement. By comparing the period documents to tax-registers of the time, we can make sure, where was the birth place of the house´s original inhabitants and thus clarify the settlement history around the area of Kylänpää in Ylistaro.

Tuotenumero: 163
Varastossa: 0
Hinta: 8 €/ (sis. alv 0%)
Lukumäärä: