Ostoskori
Ostoskorissa ei ole tuotteita

Juuret 4/2008

Matti Lehtiö
Ihmisiä Iivarin talossa
Laaja artikkeli Ylistaron Iivarin suvusta 1500 – luvulta alkaen paljastaa hämmästyttävän määrän sukuyhteyksiä Ylistaron lisäksi mm. vanhan Lapuan pitäjän suuntaan. Tutuksi tulevat yhteydet Lapuan Lahteen ja Härmän Kojoseen, Ekolaan, Keskiseen ja Järveen. Kauhavan Pernaaseen, Jepuan Bärssiin ja Vöyrin Rasmukseen. Lähialueella yhteyksiä luodaan puolestaan mm. Topparin ja Vakkisen sukuihin. Selvitetyksi tulee myös Ylistaron isonvihan aikaisen lukkari Hartvikin suhde Iivarin sukuun, samoin kun myöhemmän lukkarisuvun Enholmin.

Markku Pihlajaniemi
Teuvan Kauppilan sukuverkosto
Artikkelin nimi jo paljastaa kysymyksessä olevan laajan selvityksen Teuvan Kauppilan suvun leviämisestä Teuvan lisäksi laajalti lähiympäristöön, sekä suvun muista vaiheista. Pienenä otoksena kannattaa nostaa esiin seuraavia muutamia sukukytkentöjä. Teuvan ja Jurvan alueelta: Riipi, Mikkilä, Peltokoski, Närvä, Kiili, Hakala, Mänty, Hautala, Carlander, Suksi, Putikka, Myrkyn Ojala, Närpiön Mattfolk ja Ilmajoen Kauppila.

Hillevi Tyni
Piiasta papin vaimoksi
Henrik Rislachius avioituu piika Liisa Juhontyttären kanssa 2.2.1753. Epäsäätyinen avioliitto aiheutti paljon vastustusta, niin epävirallisella, kuin virallisellakin taholla. Kuka Liisa sitten oli, selviää poikkeuksellisen laajassa artikkelissa, jossa hänen perheensä vaiheita seurataan Härmässä ja päädytään aina Saarijärvelle saakka. Saarijärven pitäjästä näyttää kotiutuneen Härmään kokonainen perhe, jonka jälkeläiset täyttävän koko Härmänmaan parin sukupolven kuluessa.

Kimmo Kemppainen
Elisabeth Eosandran ruumissaarna
Mielenkiintoinen ja vaativa suomennos Elisabeth Eosandran elämänvaiheita laajalti kuvaavasta ruumissaarnasta Elisabeth Eosandra oli Kristiinankaupungin porvarin ja myöhemmin pormestarin Elias Eliaanpoika Gaveliuksen puoliso.

Matti Lehtiö
Hissa vastaan Mairo
Pienoisartikkeli, jossa verrataan toisiinsa kahta tutkimustulosta, selvittäen kumpi niistä on oikea. Tutkimus liittyy Vähänkyrön Sorvarin talon asukkaisiin.

Irja Hirsivaara
Ilmajoen Fossin talon asukkaita
Laaja Ilmajoen Fossin sukua käsittelevä artikkeli. Runsaiden Ilmajokisuhteiden lisäksi artikkelissa tulee esiin suvun voimakkaat ja mielenkiintoiset yhteydet Isoonkyröön. Esiin nousee sukusuhteen Isonkyrön Karhuun, Kulttiin ja Plukkaan, joiden sukujen jälkeläiset saavat paljon tietoa ilmajokisista juuristaan, joista osa kiertyy takaisin Isoonkyröön.

Jouko Niemelä
Toisveden Kahilasta emäntiä Alavudella
Ruoveden käräjäpöytäkirjat paljastavat tiiviin sukuyhteyden Toisvedeltä Alavuden Ansioniemeen.

Matti Lund
Karvian Pentti, eräs Ylä-Satakunnan mies ikivanhalla Laihialla
Karvian suunnasta Laihialle kotiutuu 1500-luvun lopulla salaperäinen Pentti. Ajankohdan niukkojen aineistojen vuoksi Pentin jälkeläisten etsintä on haasteellinen tehdä, jonka tuloksena salaperäisen Perttu näyttää kotiutuneen Laihian Hietasen taloon ja hänen jälkeläisensä vaikuttaneen Laurilan ja Kumaran taloissa, joista suku myöhemmin on laajentunut laajalle alueelle.

Matti Lehtiö
Ala-Renko Isonkyrön Palhojaisissa
Isossakyrössä mainitaan 1500-luvulla jo useampia. Tässä artikkelissa tutustutaan toiseen Renko-nimen säilyttäneeseen taloon ja aloitetaan tutustuminen 1500-luvulta alkaen. Sukuyhteyksiä selviää mm. Isonkyrön Klamppuun, Tuuraan ja Kauppilaan, Ylistaron Tuuriin, sekä Vähänkyrön Ritariin. Isonvihan aikana talo saa vävyn Nurmon Pauhusta, joka lisää erilaisten sukuverkostojen määrää omalta osalta.

Jari Viitala
Tainusjärvi eräalueena
Tutkimusartikkelissa paneudutaan laajasti Jurvan alueen muinaisten eräalueiden alkuperäisiin haltijoihin ja myöhemmin muuttuneisiin omistussuhteisiin. Artikkeli on tavallaan jatkoa Matti Lehtiön Karhun suvun asutushistoria artikkeliin edellisessä numerossa.

Matti Lehtiö
Vaihtoehtotulkinta Seinäjoki-nimen merkitykselle
Seinäjoki-nimen syntyhistorian sanotaan juontavan joen jyrkkäreunaisiin jokirantapenkereisiin. Olisiko kuitenkin aika katsoa asiaan uudesta näkökulmasta?

Matti Lehtiö
Nimismies Johan Stolpe
Pieni tarina Isonkyrön nimismiehen yllättävistä kyröläisjuurista, jotka kaipaisivat edelleenkin lisäselvitystä.

Markku Pihlajaniemi
Seinäjoen Myllymäki ja Martti Matinpoika
Artikkelissa tarkastellaan vuonna 1694 perustetun Myllymäen uudistalon vaiheita, sen ensimmäisiä viljelijöitä, että sitä, miten talo sittemmin vakiintui nurmolaisen Koskelan suvun omistukseen. Artikkelin henkilöillä on kytkentä tässä lehdessä julkaistavaan Matti Lehtiön, Isonkyrön Ala-Rengon sukua käsittelevän artikkelin henkilöihin.

Matti Lehtiö
Ritari Kalsilan kylästä
Artikkelissa käydään lävitse Vähänkyrön Kalsilan kylän Ritarin talon asukkaita 1500 – luvulta saakka, sekä perehdytään talon jakautumisprosessiin ja jakaisin yhdistymiseen. Artikkelilla on yhtymäkohdat kahteen tämän julkaisun artikkeliin: Nimismies Johan Stolpe ja Ala-Renko Isonkyrön Palhojaisissa. Suvulla on Rengon suvun lisäksi tiedossa olevia yhteyksiä Vähänkyrön Kruutariin ja Flaaminkiin.

Matti Lehtiö
Sotamies Jaakko Kihlberg
Pikkutarina eräästä 1700-luvun sotilaasta, joka näyttää paljastuvan yhdeksi venäläisten vankinaan viedyksi lapsivangiksi ja sieltä kotiin palanneeksi.

Matti Lehtiö
Lottila paljastaa salaisuuksiaan
Ylistaron Lottila on yksi niistä hävinneistä taloista, joita autioitui pian perustamisensa jälkeen. Hävinneenä talona Lottila on tullut tunnetuksi Ylistaron pappilan perustamiskiistassa 1680-luvulla, sen asujat ja asumisen ajankohta ovat kuitenkin jääneet tarkemmin paikantamatta. Pienten tiedonsirpaleiden yhteen kokoaminen kuitenkin selventää talon ja sen asukkaiden historiaa merkittävästi ja osaltaan paljastaa Ylistaron asutushistoriaa.

Tuotenumero: 162
Varastossa: 12
Hinta: 8 €/ (sis. alv 0%)
Lukumäärä: