Ostoskori
Ostoskorissa ei ole tuotteita

Juuret 3/2008

Matti Lehtiö
Karhun ”klaani”
Tutkielmassa esitellään Etelä-Pohjanmaalla vaikuttaneet Karhu-nimiset asutukset 1600-luvun alkuun saakka, sekä tarkastellaan Karhujen lähinaapureiden nimistöä, päämääränä hahmottaa myös vanhoista Karhu-nimisistä taloista ammoin jaetut talot. Tutkielman tavoitteena onkin hahmottaa Karhu-nimisen asutuksen laajuus ja vaikutus Etelä-Pohjanmaan vanhimpaan asutukseen. Tutkielman loppupäätelmät Etelä-Pohjanmaan varhaiselle asuttamiselle ja vanhan eläinaiheisen nimistön sijoittuminen siihen herättää toivon mukaan uusi ajatuksia.

Markku Pihlajaniemi
Heikki Flodström ja muita räätäleitä
Artikkelissa tutustutaan räätälin ammattiin, sen harjoittamisen vaikeuteen, sekä siinä sivussa selvitetään ilmajokisten räätäleiden sukutaustoja.

Irja Hirsivaara
Jalasjärven komsilaisia
Artikkelissa tutustutaan Komsin talon, sen asukkaiden ja jälkeläisten vaiheisiin 1700-luvun loppuun saakka.

Hillevi Tyni
Autiossa riittää asujia
Artikkelissa tutustutaan Kauhavan Aution talon vaiheisiin sen perustamisesta alkaen 1700-luvun loppupuolelle saakka. Monien Kauhava yhteyksien lisäksi, sukulonkeroita kaivautuu Lapualle, Kortesjärvelle ja Härmään.

Kimmo Kemppainen
Alahärmän Ekoluoman alkuvaiheet
Artikkeli rakentuu Ekoluoman perustajien ja heidän jälkeläistensä monivaiheisien elämänkiemuroiden esittelyyn.

Matti Lehtiö
Jörala – kylä aivan lähellä
Artikkeli kuljettaa lukijan Vöyrille ja siellä Jöralan kylään, tutustuttaen meidät kylän vanhimpiin taloihin ja pohtii niiden ensimmäisen asukkaiden äidinkieltä. Asutettiinko kylä siis suomenkielisten vai ruotsinkielisten toimesta?

Jouko Niemelä
Lisätietoja Ilkan emännistä
Alavuden Matti Jaakonpoika Ilkan syntyperä on yksi sukututkijoita laajalti kiinnostava. Artikkelissa tuodaan esille pieni asiaan liittyviä lisätietoja.

Matti Lehtiö
Piri pintaan—Haarajoen Pirin asutushistoriaa
Vähänkyrön Pirin talo mainitaan nimeltä jo 1500-luvulla. Tutkielmassa seurataan talon ja sen asukkaiden vaiheita 1500-luvulta 1700-luvun alkuun saakka. Suvun asukkaiden syntymäkodin selvittäminen kokee pahoja ongelmia vielä 1700-alussa. Suvun yhteyksistä Isonkyrön Hissan sukuun tuodaan esiin uutta tietoa.

Markku Pihlajaniemi
Tynjälästä Kortesoja
Artikkelissa tutustutaan Alanurmon Tynjälän talosta jakamalla syntyneeseen Kortesojan taloon ja sen asukkaisiin. Artikkeli tuo esiin ennestään tuntemattomia sukulaisuussuhteita Lapuan alueella, mutta suvun jäseniä muutti myös Vaasaan ja Mustasaareen.
Matti Lund
Eräät Vöyrin veljekset olivat Töysän Tuurin poikia
Töysän Tuurin talosta saapuu isonvihan jälkeen kaksi poikaa Vöyrille, josta matka monien mutkien kautta jatkuu Laihialle. Tutkielman edetessä käy ilmi, että muuttoa Vöyrille oli edesauttanut siellä asuneet suomenkieliset henkilöt, joiden sukutaustat palautuvat Ilmajoelle ja Jurvaan. Vöyrille pojat eivät kuitenkaan jää, vaan matka jatkuu lopuksi Laihialle. Tutkielman yhteydessä tutustutaan myös Töysän Tuurin asukkaisiin ennen poikien muuttoa Vöyrille.

Matti Lehtiö
Jalasjärven Lapiolahti – lapiomiesten tyyssija?
Mistä mahtoi saada nimensä Jalasjärven Lapiolahden talo, sitä tutkitaan artikkelissa.

Matti Tyni
Suomen sodan vaiheita Alahärmässä koettua ja kuultua 1808
Kronologisesta läpikäyty tapahtumien kulku Suomen sotaan liittyvistä tapahtumista Alahärmässä.

Markku Pihlajaniemi
Oikaisu artikkeliin Karijoen Hahkala
Kun talossa asuu isä ja poika Matti ei ole merkillistä, jos käräjäkirjurillekin eri henkilöiden sukulaisuussuhteet tuottavat ongelmia, niin tässäkin tapauksessa. Samassa yhteydessä artikkeli tarjoaa lisätietoa Hahkan asukkaisiin ja heidän vaiheisiinsa.

Matti Lehtiö
Yryselän kylän Hissa
Perinteinen sukuartikkeli tutustuttaa lukijat Isonkyrön Hissan talon asukkaisiin 1500-luvulta 1700-luvun alkupuolelle. Samassa yhteydessä tutustutaan suvun voimakkaisiin yhteyksiin Vähässäkyrössä ja Mustasaaressa. Tutuksi tulee myös suvun oppia saaneet pojat, joista toisen jälkeläisiä löytyy sankoin joukoin Petersörestä ja sen ympäristöstä edelleenkin. Artikkelin lopussa julkaistaan kaksi suvun naisten keskinäistä nujakoinnista kertovaa käräjäasiakirjaa.

Markku Pihlajaniemi
Lomenius Backmanien sukutaulussa
Artikkelissa tutustutaan Samuel Backmannin ensimmäisen vaimon vöyriläiseen syntyperään, joka on pysynyt tähän saakka mysteerinä.

Matti Lehtiö
Nuijapäällikkö Perttu Palon seuraajat
Isonkyrön Palon talon asukkaista löytyy kolme erilaista julkaistua versiota: Sukutilakunniakirja, Suur-Palon sukukirja ja Palonkylän historia. Lienee oikeutettua arvella, että vähinään kaksi niistä on tiedoiltaan vääriä. Artikkelissa käydään lävitse talon isäntiä ja talon vaiheita tavoitteena ratkaista hankalaksi koettava ongelma.

Markku Pihlajaniemi
Kurikan Miedonkylän Krekola
Perinteinen talotutkielma, jossa käydään lävitse Krekolan talon vaiheet ja asukkaat 1700-luvun puoliväliin saakka, sisältäen runsaasti uutta tietoa suvun ja sukuun liittyvistä jäsenistä.

Matti Lehtiö
Asutusnimi Huikkula Ilmajoella
Mistä asutusnimi Huikkula olisi voinut syntyä, siinä puitteet artikkelille.
Julkaisu sisältää Vöyrin Järalan, Isonkyrön Yryselän ja Kurikan Krekolan – Miedon alueen asutuskarttakuvat.

Tuotenumero: 161
Varastossa: 6
Hinta: 8 €/ (sis. alv 0%)
Lukumäärä: