Ostoskori
Ostoskorissa ei ole tuotteita

Juuret 1/2008 (LOPPUUNMYYTY)

Matti Lehtiö
Martolan kylän asukkaita – Karhu
Artikkelissa läpikäydään Martolan kylän viimeisen käsittelemättömän talon asutushistoriaa 1600 – luvun alusta 1700 – luvulle. Artikkeli on siten päätös useampiosaiselle Martolan kylän kantatalojen esittelylle. Artikkelista löytyy yhtymäkohta Laihian Suorttin taloon.

Elli Mäkynen
Ylistaron rippikirjat 1727 – 32
Ylistaron vanhimman rippikirjassa v.1727 – 32, joka löytyy filmiltä mf UK 154, puuttuu alusta lehtiä Lahden taloon saakka, ja tämän lisäksi irtonaiset lehdet ovat joutuneet mikrofilmauksessa väärään järjestykseen. Tiedotuksessa esitetään todennäköinen oikea järjestys.

Hillevi Tyni
Nomen est omen eli Ruotsalaisesta ruottalaaseksi
Vöyrille isonvihan aikana syntynyttä asutustyhjiötä täytettiin voimakkaasti suomalaisasutuksen suunnasta. Tähän asuttamistoimintaan osallistuttiin myös Kauhavalta. Vöyrin Bergbyn kylän Konstin talo oli yksi tällaisen asutustoiminnan kohteista olleista taloista, jota näytetään asutetun Kauhavan Ruotsalan talosta. Artikkeleissa tutustutaan talojen asukkaiden yhteisiin juuriin.

Jouko Niemelä
Pyylammin ensimmäinen emäntä
Artikkelissa selvitetään Pyylammin perustajan Antti Matinpoika Seinäjärven vaimon Liisa Tapanintyttären syntymäkoti.

Irja Hirsivaara
Jalasjärven Kohtamäen tilan perustaja Jaakko Pålman ja hänen perheensä
Artikkelissa läpikäydään Kohtamäen tilan perustajan Jaakko Pålmannin jälkeläisiä kolmessa sukupolvessa ja tutustutaan heidän elämänvaiheisiinsa. Sukuyhteyksiä suvun alkuvaiheessa solmitaan mm. Lapualle Alavudelle ja Ilmajoelle.

Markku Pihlajaniemi
Kurikan Mäntylän solmut auki
Miksi Panttilan pojasta Erkki Eskonpojasta tuli Mäntylän isäntä isonvihan aikana? Vastausta ongelmaa pitää hakea Vöyriltä saakka. Tutkimusmatkan aikana ongelma selviää ja siinä samalla tutustukaan Vöyrin Kylkisen talon asukkaisiin. Samalla huomataan, miten myös joidenkin kyröläisten sukujuuret saattavat koukata Vöyrin kautta Kurikkaan.

Tuomo Kari
Maasta se pienikin ponnistaa, eli Laihian ratsutiloista pienin Perskari
Artikkeli rakentuu Laihian Potilan kylän Perskarin talon asukkaiden ja heihin sukuyhteyksien kautta yhteydessä oleviin Laihialaissukujen vaiheiden läpikäyntiin 1500 – luvulta, aina 1800- luvulle saakka. Viranhaltijat ja virkamiehet
Kolumni tyyppinen kirjoitelma kahden tuiki tavallisen ammattinimikkeen historiallisesta taustasta.

Matti Lehtiö
Tutustutaan Tuiskuun
Asutusnimi Tuisku esiintyy laajalti Etelä – Pohjanmaalla. Olivatko Tuiskut hämäläisiä uudisasukkaita kuten historiankirjat kertovat, vai syntyikö nimi luonnonolosuhteiden perusteella, on artikkelin teemana. Artikkelin myötä tutustumme myös entuudestaan tuntemattomiin Tuiskun taloihin alueellamme.

Markku Pihlajaniemi
Toppari Tiistenjoki
Edellisessä julkaisussa aloitettu Etelä-Pohjanmaan Topparin suvuista kertoja artikkelisarja jatkuu tutustumisella Lapuan Tiistenjoen Topparin taloon ja sen asukkaisiin. Tutkimusmatka alkaa 1500. luvulta ja matkan varrella selviää yhteyksiä mm. Lapuan Liuhtariin ja Fräntilään, Kauhavan Pukkilaan, Hemminkiin, Eskolaan ja Koppalaan, Nurmon Kortesojaan, sekä vaasalaisiin porvareihin

Matti Lund
Mustasaaren Pörnien eräitä lonkeroita pitkin Etelä-Pohjanmaata
Veikkaalan Pörnin talon asukkaat olivat kiinteässä vuorovaikutuksessa Kyrönmaan asutuksen kanssa. Avioliittoja solmittiin puolin ja toisin, joten ei olekaan kummallista, jos kyrönmaalaiset löytävät uusia sukujohtoja tähänkin sukuun.

Bengt Juselius
Kun sota tuli Kyrönjokilaaksoon 1808
Suomen Sodan aikaisista tapahtumia on pidetty verrattain hyvin tutkittuna sotatapahtumien osalta. Torbjörn Nikus löysi kuitenkin Ruotsin Sota-arkistosta unhoon jääneen sotatoimen Vähänkyrön ja Vöyrin rajamaalta. Artikkelissa tutustutaan tähän vähemmän tunnettuun kahakkaan ja sen taustoihin.

Matti Lehtiö
Pieni ajanjakso Killisen asutushistoriaa
Artikkelissa Isonkyrön Napuen Killisen talon asukkaiden seuransa aloitetaan 1600 – luvun alusta. Tarina liittyy sukututkimuksellisesti Markku Pihlajaniemen samassa lehdessä julkaistavaan Kauhajoen Ikkelä artikkeliin ja siinä esiteltävään Kreki Hannunpoika, joka muodostaa molempia sukuja yhdistävän linkin. Yhteydet eivät kuitenkaan tähänkään, sillä yhteys löytyy myös Hevonkosken Tuurin, josta on kirjoitettu aikaisemmin. Uusia yhteyksiä rakennetaan myös Isonkyrön Kujalaan, Annalaan ja Vähänkyrön Jussilaan

Matti Lund
Myös Kasin suvun alkujuuret osoittavat Mustasaaren Pörnin taloon
Pörnin asukkaiden tutkimuksen yhteydessä Juuret – julkaisussa aikaisemmin käsittelyn alla ollut Laihian Kasin talon asutus, henkilöiden syntymäkotien osalta saa tarkennusta.

Kimmo Kemppainen
Lauroselan isännät Tuomaasta Efraimiin
Lauroselan talon isännät Tuomaasta Efraimiin muodostavat talon asutushistoriassa 100 vuoden ajanjakson, johon sisältyy talon asukkaat 1600-luvun puolesta välistä 1700-luvun puoleen väliin. Artikkelissa seurataan ensisijaisesti talon isännyyksiä ja heidän perheitään.

Matti Lehtiö
Kadonneen Komsin etsintä – pelkkiä pässejäkö?
Alavus sai 1770 – luvulla alkaneessa suuressa uudisasutusaallossa runsaasti uutta väestöä Tampereen Kangasalan seuduilta. Artikkelissa käydään lävitse nämä hyvin suppealta alueelta Alavudelle muuttaneet perheet ja seurataan hetken matkaa heidän vaiheitaan.

Matti Lehtiö
Kadonneen Komsin etsintä – pelkkiä pässejäkö?
Harva tuntee Isonkyrön Palonkylän Komsin talon olemassaolon. Artikkelissa seurataan tämän mystisen talon isäntiä 1600 – luvulla ja pohditaan nimen syntyhistoriaa.

Matti Lehtiö
Päivityksiä Tuuran ja Pispan sukuihin, Perttu Mattlinin avulla
Vöyriltä saapunut tutkimuskysely johti merkittävään läpimurtoon Tuuran ja Pispan sukujen yhteydestä ja kadonneiksi luultujen suvun jälkeisten olemassaoloon ruotsinkielisellä rannikkoseudulla. Vanhinta suomenkieltä Jurvasta? Artikkelissa tutustumme nykyisin Jurvassa vanhimpana suomenkielisenä asiakirjana tunnettuun Peltokosken perinnönjakosopimukseen vuodelta 1749. Asiakirjan on kirjoittanut puhtaaksi Aarre Äystö.

Markku Pihlajaniemi
Kotaneva, isonvihan aikainen pakopaikka
Kotikonnuille jääneet kyrönmaalaiset piiloutuivat isonvihan alkuaikana venäläisiä kaukoniittyjensä reunamilla sijainneisiin tilapäisasumuksiin. Laihialla yksi tällainen paikka oli Laihian ja Maalahden välimaastossa sijaitseva Kotoneva., jossa oli karjalle varastoituna rehua. Artikkelissa esitettävä asiakirja tuo mielenkiintoisella tavalla näiden vainoa paenneiden ihmisten elinolosuhteita.

Markku Pihlajaniemi
Kauhajoen Ikkelä
Artikkelissa seurataan Ikkelän talon asukkaita aina 1500 – luvulta saakka. Tutkimusjakso, joka ulottuu 1700 – luvulle saakka, tutustuttaa suureen määrään erilaisia yhteyksiä vanhan Ilmajoen alueen taloihin ja sukuihin: Turja, Kaura, Härkönen, Kalalahti, Panula, Heikkilä, Muurahainen, Nirva, Rauska, Äijö, Yrjänänen, Harja, Könnö, Jokipii, Laurunen, Korhonen, Keturi, Kyyny ja Frantsila Kauhajoelta, Lohikoski, Hoiska, Iso-Kurikka ja Säntti Kurikasta, Luopajärvi ja Mantila Jalasjärveltä, Karjala Ilmajoelta. Rautio Isostakyröstä ja Tuori Vähässäkyrössä. Tutkimus liittyy tässä samassa lehdessä olevaan Matti Lehtiön kirjoittamaan artikkeliin: ”Pieni ajanjakso Killisen
asutushistoriaa”.

Tuotenumero: 159
Varastossa: 0
Hinta: 8 €/ (sis. alv 0%)
Lukumäärä: