Ostoskori
Ostoskorissa ei ole tuotteita

Juuret 3/2005

Paavo Hanhisalo
Keski-Pohjalaisista nuijapäälliköistä
Vaikka kahden keskipohjalaisen nuijapäällikön nimi onkin ikuistettu moneen painanteeseen ja muistomerkkiin saakka, heidän asumansa talot ja talojen nimet eivät todellisuudessa olekaan niin yksiselitteisiä asioita. Artikkeli valottaa mielenkiintoisella tavalla ongelmaa.

Markku Pihlajaniemi
Kuninkaan vierailu - Adolf Fredrik Suomessa 1752
Kuningas Adolf Fredrik matkasi kesällä 1752 halki Suomen. Kahden riita-asian johdosta kuninkaan matkasta on säilynyt joitain tietoja. Tapauksia käsiteltiin Ilmajoen käräjillä syksyllä 1752 ja keväällä 1753.

Matti Lehtiö
Kurikan ja Laihian yläosan eräalueiden omistajat
Uuden eräalueen löytyminen Kurikan länsipuolelta asettaa Kurikan ja Laihian eräalueiden vanhimman nautintaoikeuden omistusrakenteen kokonaan uuteen valoon, hyödynnettynä jo aikaisemmin tiedossa olevilla eräomistajalla. Uuden löydön seurauksena eräalueiden vanhimmat omistajat näyttävät olleen yhtenäisenä ketjuna Kyrönjokivarressa. Eräalueiden nauttijat ja alueiden sijainti noudatti tiukasti toisaalta Kyönjokivarren asutusjärjestystä ja toisaalta jokivarren asutuksen ikäsuhteita.

Harri Harju
On sitä aikoohin eletty
Vaikka sukututkimus joutuukin käsittelemään monesti myös surullisia ihmiskohtaloita, tarpeeksi pitkä aikaperspektiivi antaa meille mahdollisuuden tarkastella asioita myös vähemmän ryppyotsaisesti. Artikkelissa seurataan vuonna 1807 syntyneen lapualaisen Jaakko Ahon mutkikkaita ja joskus surullisiakin elämänvaiheita.

Matti Lehtiö
Ongelmallinen isoviha
Isonvihan aika ja sitä hyödyntävät opastuskeskukset ollut näkyvästi esillä paikallisessa lehdistössä kesän aikana. Paikallisella tasolla ajasta kertovat erilaiset historiikit, esitteet ja mainokset esittelevät useasti hyvin yksityiskohtaisia tappiolukuja. Artikkelissa pureudutaan ongelmaan Vähänkyrön pitäjän osalta, jolloin käy ilmi, että aikakausi ja sen tapahtumat ovat todellisuudessa ongelmallista tutkimusaluetta. Artikkelin lopussa julkaistaan lisäksi paikallisen nimismiehen virkansa puolesta laatima lapsivankiluettelo, joka poikkeaa oleellisesti tähän saakka julkisuudessa olleesta ns. kirkonarkiston nimiluettelosta.

Matti Lehtiö
Ryönät – asujia ja asuttajia
Ylistarolaisen Ryönän suku mainitaan Etelä-Pohjanmaan Historiassa yhtenä suurimpina ylistarolaissukuna 1500-luvulla. Tähän tiedot suvusta ja sen vaiheista sitten lähes tulkoon jäävätkin. Artikkelissa seurataan suvun vaiheita 1500-luvulla ja selvityksestä käy selkeästi esiin se mielenkiintoinen havainto, että yhden kantahenkilön varaan nojautuva asutusketju saattoi laajentuvan asutuksen alla olevassa alueella kohota parissa sukupolvessa todelliseksi valtasuvuksi, jonka hallintaan kuului suuri määrä taloja. Samalla saadaan asutushistoriallinen selvyys suureen
määrään alueemme kantataloja.

Jouko Niemelä
Kärki, Peräseinäjoen keskeisin talo
Kirjoitus antaa tiiviin kokonaiskuvan Kärjen talonhaltijoista ja suvusta 1700-luvun puoliväliin saakka. Kärjen suvun leviämisestä tiedot ovat niukat ja täten lisätutkimusta tarvitaan.

Matti J. Kankaanpää
Onko sukututkimuksessa omaa metodia?
Artikkelissa käydään esimerkkien avulla, askel askeleelta metodisesti lävitse kaksi toisistaan poikkeavaa ongelmaa. Artikkeli on erittäin hyödyllinen ja hahmottaa miten erilaisia tietoja ja mahdollisuuksia voidaan arvioida ja toisaalta rajata ja näin lähestyä itse ongelman ratkaisua.

Pauli Kukko
Pyyry-Tuomas
Artikkeli esittelee mielenkiintoisen ihmishahmon, joka elinaikanaan 1800-luvulla noteerattiin jo silloisessa sanomalehdistössä. Tuomas Sauso eli Pyyry-Tuomas kuoli vuonna 1784 ja sanomalehtiartikkeli hänestä julkaistiin vuonna 1875.

Matti Lund
Laihian Jakkulan Vatilon vanha ja uusi suku
Pian isonvihan jälkeen vaihtui Laihian Jakkulankylän Vatilon talossa sen pitkäaikainen vanha suku uuteen pitkäaikaiseen sukuun. Se, missä vanha suku jatkui ja mistä uusi suku tuli, ovat olleet arvailujen kohteena. Kirjoituksessa annetaan vastaus kumpaakin kysymykseen.

Matti Lehtiö
Vähänkyrön Panulan talon asutushistoria
Vaikka Panulan asukkaiden läheiseen sukulaisuussuhteeseen perustuva sukupolvien ketju katkeaakin pian isonvihan jälkeen, seurataan artikkelissa talon asukkaita ja heidän vaiheitaan tähän tilanteeseen saakka. Samalla esitellään uuden omistajasuvun jäsenet. Panulan vanha suku ei luonnollisesti kuitenkaan häviä isonvihankaan pyörteissä, sillä toki suku ehtii levetä ympäristöönsä jo sitä aikaisemmin. Artikkeli liittyy kiinteästi tässä julkaisussa julkaistavaan Matti Lundin artikkeliin Laihian Vatilon suvusta, jonka kautta suku mm. jatkoi elämäänsä.

Tuotenumero: 149
Varastossa: 32
Hinta: 3 €/ (sis. alv 0%)
Lukumäärä: